|
T Minna
Apr 8, 2011 13:22:11 GMT -5
Post by Rebecca on Apr 8, 2011 13:22:11 GMT -5
Minna Olen 22v nainen. Omistan oman virtuaalitallin, jossa on tällä hetkellä vain laukkahevosia. Osaan siis käsitellä hankalampiakin hevosia. Ravi, este,koulu, kenttä, lännenratsastus yms. on tullut koettua. Olen 168cm pitkä ja hiukseni ovat puoli pitkät ja väriltään ruskeat. Olen reipas ja ahkera. Mieluusti autan nuorempia kun apua vain pyytävät. IRL elämässä ratsastelen epäsäännöllisesti, en omista omaa hevosta. Ravurit ja koulukiemurat hieman tuttuja, mutta rakastan maastossa kävelemistä ja luonnosta nauttimista. IRL elämässä en välitä esteratsastuksesta, joskus ollut lännenhevosenkin selässä.
|
|
Minna
New Member
Posts: 4
|
T Minna
Apr 15, 2011 10:38:34 GMT -5
Post by Minna on Apr 15, 2011 10:38:34 GMT -5
Aurinko paistoi ja linnut visersivät puissa. Kevät oli selvästi tulossa. Pyöräilin Boheliaan vievää tietä ja nautein hyvästä ilmasta. Ohitettuani Bohelian portin laskeuduin pyörän selästä ja talutin sen pyörätelineeseen. Kävelin talliin ja suunnistin suoraan ilmoitustaululle katsomaan mitä tehtävää minulle oli suunniteltu. Pääsin tänään iltatallivuoroon. Sitä ennen oli Sofine's Favanjen eli "Sofin" kävelytys. Päätin että menen sen kanssa maastoon kun oli niin kaunis ilma. Otin riimunnarun ja lähin hakemaan Sofin tarhasta. Se antoi ottaa itsensä hyvin kiinni ja alkoi spsuttaa takanani kun olin sen mielestä liian hidas avaamaan porttia sille. Se sipsutteli kiltisti perässäni talliin. Kiinnitin sen ja aloin harjaamaan tammaa. Minusta oli mukavaa harjailla Sofia ja oli mukavampi lähteä sen kanssa kävelemään maastoon kun se on vähän tottunut minuun. Sofi tarkkaili jokaista liikettäni, mutta se oli silti rennosti. Kavioiden putsaamisessa ei ollut mitään ongelmia. Samalla tarkastin tamman jalat ja kenkien kunnon. Ne olivat hyvässä kunnossa. Otin lyhyen juoksutusliinan (n. 5 metrisen) ja kiinnitin sen Sofin riimuun.
Talutin tamma ulos tallista ja kävelimme tarhojen, oritallin ja pyöröaitauksen ohi kohti maastoa. Kun olimme kävelleen noin kymmenen minuuttia maastopolkua aloin hölkkäämään ja maiskautin Sofille. Se lähti raviin ja ravasi nätisti vierelläni. Hölkättyäni itseni läkähdyksiin sanoin Sofille: -Kävellään välillä. Tamma hörähti minulle ja kun hidastin itse vauhtia tammakin hidasti. Pääsimme jonnekkin niitylle jossa jo vähän ruohon alkua tuntui nousevan maanpinnalle. Niityn keskellä oli kivi, jonka luokse kävelin ja istahdin sille. Sofi katseli minua hölmistyneen näköisenä. -Pidetään tauko, totesin Sofille. Ihan kuin se olisi ymmärtänyt ja alkoi nuuhkia vihreitä ruohon versoja ja yritti nyppiä niitä maasta suuhunsa. Hankalaa se oli niiden lyhyen koon puolesta. Aurinko paistoi mukavasti Sofin karvaan ja sai sen kiiltämään kauniisti. Aurinko lämmitti mukavasti myös minua. Katsoin kelloa ja totesin että oli lähdettävä tallille, jotta olisin ajoissa tekemässä iltatallia.
Nousin rauhallisesti kiveltä seisomaan ja rapsuttelin tammaa kaulalta. Lähdin kävelemään samaa reittiä, jota tulimme ja Sofi malttoi kävellä tipsuttelun sijaan vierelläni. Kävelimme koko matkan. Aurinko painui puiden taakse yllättävän nopeasti, mutta onneksi oritalli alkoi jo näkyä puiden takaa, muuten meidän olisi voinut tulla vilu. Talutin Sofin tamma talliin. Harjasin sen pikaisesti ja vein karsinaansa. Lähdin hakemaan muitakin tammoja sisälle. Osa odotti karsinoissaan jo kärsimättömästi iltapalaa. Otin tuomiltani tammoilta loimet pois ja tarkistin että ne olivat kunnossa, ettei oli haavoja tai muita ruhjeita ja että kaikki kengät olisivat paikoillaan. Annoin tammoille ensin heinää, sen jälkeen ruokaa niin paljon kuin karsinan oven ruokinnassa luki. Oli mukava kuunnella tammojen rouskuttavan ruokaansa.
Kävin sammuttelemassa valoja aikani kuluksi niin maneesista, varustehuoneesta kuin toimistosta. Jätin hevosille niiden yövalon ja sitten suljin tallin ovet huolellisesti perässäni. Rebecca oli luvannuta laittaa ovet lukkoon, minulla kun ei ollut avainta. Hämärä oli jo laskeutunut, joten sytytin pyöräni lampun. Talutin pyörän Bohelian portille asti ja sen jälkeen vasta nousin pyörän satulaan ja pyöräilin pois. Ei kuulunut enää linnun laulua.
Rebeccan kommentti:
Tämä on mielestäni paras tarinasi tähän mennessä; tätä oli tosi kiva lukea! Teksti oli sujuvaa, ja kerroit hoitohetkestä ja maastokävelystä mukavan tarkasti, samalla kuitenkaan jäämättä junnaamaan paikoilleen. (Linnun laulu - kohta sai mukavan tuntuman tarinaan; se sai kaiken pakettiin) Saat tästä tarinasta 100v€, 1lm ja 60p ja seuraavan kerran ohjeet löytyvät taas kaapistasi (:
|
|